I've got a new pair of shoes..

Hassuu et mul tulee aina näit biisei mielee ku otsikkoi mietin :) Äiti varmaa järkyttyy ku lukee tätä: nimt esittelen täs nyt parit kengät mitä on tääl tullu ostettuu :p

 

 Nää kengät ostin jo aika pian tänne tulemisen jälkee. Ite ku en ottanu mitää korollisii kenkii mukaa. Ja irlantilaiset on sellasii et ku on vähänki joku juhlavampi tapahtuma ni pitää olla k o r k e e t korot. Eka olin ihan kauhuissani, mut tulipaha ostettuu. 

 Kuten näkyy, toissa torstaina tuli toiset korkkarit ostettuu. Oon alkanu muuttuu irlantilaiseks, ku innoistuin noi ostaa. Halusin vähä lämpimämmät ku noi ekat kengät ja sit ku nää on kiilakorolliset ni ne on tosi mukavat vaikka joutuiski pidemmän aikaa seisoo.

Ja nyt on viimesetkin joululahjat ostettu. Ja paketoitu. :) Me laitettii joulukoristeet jo esille. Tekokuusi on aika pikkunen  mut se näyttää iha kivalta ku se on täynnä koristeita ja siin on värikkäät valot. Muita koristeita on sit useempiki erilainen pukki, niinku tuol nojatuolis istuu yks iso pehmolelupukki. Se näyttää iha siltä et se vois millä hetkel hyvänsä alkaa puhuu ja kertoo jotai tarinaa. 

Mitäs muuta? Lunta sataa aina välil mut sit se sulaa aina päivän sisällä sen satamisesta. Ei pysy miinuksen puolella nimittäin. Haluisin valkosen joulun mut taitaa olla aika turha toivo. Joulukokeet häämöttää edessä, hui! Tuntuu oudolta ku on niin pitkän ajanjakson hommat samas kokees. Vaikka sinällää tietyn aineen kokees on vähemmän asiaa ku mitä ois lukion kurssin kokees. Kun lukiossa on vähemmän aineita jaksos, ni on sen takii enemmän tunteja ja siks ehtii sit käydä enemmän asioita läpi. Pakko sanoo et ei oo suomalaisen koulusysteemin voittanutta. Me mennää kouluu pari vuotta myöhemmin ja meil on yleensä lyhyempii koulupäivii, mut silti ollaa iha yhtä hyvii ellei parempii.

Fusion on ollu aina kiva piristys sunnuntaina. Viime aikoina ollaa harjoteltu aikasempii tanssei. Ja uusii biisei mitä me ollaa alettu harjottelee on mm. Rihannan "We found love", Christina Perrin "Jar of Hearts", joka on ihana biisi! Ja leijonakuninkaast se "Circle of Life" sitä ollaa kans harjoteltu. Ja muuta lauluu liittyvää oli koulun kuoron kaa, ku koko viime torstai oli laulamist. Koulus oli Christmas reflectionit eli sinällää se on ehkä lähimpänä joulujuhlaa mitä tääl on. Vähä vaa ehkä uskonnollisempi versio, ku katolisii kuitenki ollaa. Niitä oli kolme eriksee, ku oli aina kahelle vuosiluokalle kerrallaan. Ja illalla viel oli kirkossa sellanen Christmas Carol service mis oli useempii primary schoolei laulamas ja sit meiän koulu ja kaupungin toinen secondary school. Siitä hyvä et valitsin musiikin ni pääsen aina kuoron juttuihi mukaa.

Lahjapaketit oottaa jo kuusen alla avaamistaa ;) Ja viikon pääst pitäis Santan tuoda lisää!

Eipä oo paljoo joulumieltä mulla mut kyl noi kuusen valot vähän sitä tuo

Nyt oon niin väsy et pitää kyl etsiytyä sänkyy. Katotaako saanko ennen jouluu viel postattuu vai tuleeko seuraava postaus sit aiheesta: Irlantilainen joulu..

What's the craic?

Eli kuten Irlannissa kysytää et miten menee tai onks mitää hauskaa. Nyt on täs muutama päivänä ollu tosi kylmää ja eilen sit alkoki todisteeks siitä satamaa lunta illalla! Jee! Oikeesti en oo ollu monee vuotee niin innostunu lumesta, ku kotona se on aika itsestäänselvyys et se lumi tulee sit joskus marras-joulukuus mut olin jo asennoitunu et välttis ei täällä tuu ollenkaa lunta. Mutta tuli ku tuliki vähä, aamul oli viel maa vähä valkosena ja aateltii hostsiskon Meganin kaa et ei pakol tuu bussi ollenkaa ja sit ei päästäiskää kouluu. Mut ei ollu ihan niin hyvä tuuri. :) Aamul sato viel vähä lunta lisää, tai oikeestaa se oli melkee räntää, mut päivän aikana sit kaupungis suli jo pois ku sato vettä. Kotii tullessa oli ihana yllätys ku Michael eli hostveli hyppäs auton takaa esii ku jäätii Meganin kaa pois bussin kyydistä ja alko heittelee meit lumipalloil :D Pakko myöntää että kiljuin. Ei ollu kiva saada sellast tosi vetistä lunta hiuksiisa ja niskaa!

Kuten kuvasta näkyy ni on aika inhottavan hämärää jo silloi puol viis ku ehtii koulusta kotii. Mut nyt ei voi synkistää taas mikää mieltä, oon niin joulusella tuulella ku sain tänää ekat joululahjat! Nimittäi sain tänää luultavasti vikan paketin kotoota ennen jouluu, ja siel oli mulle kaks pientä pakettii! Niitten muotojen perusteel arvelisin et toises on joku cd et vissii sit musaa ja toises on joku koru, korvikset tjn. En tiiä miten täs sen 19 päivää jaksaa venata ennen ku voi avata ne? Tai oikeestaa 20 ku Irlannishan lahjat avataa vast joulupäivänä ku pukin pitää toimittaa ne yön aikana. :) On iha kivaa ku on nyt pikkuveli joka viel uskoo joulupukkii, tulee vähä itelleki sellai lapsellisempi fiilis. Varsinki ku hostäiti pisti mut kans kirjottaa kirjeen Santalle varmaa jo kuukaus sitte. Mun piti viis juttuu keksii ni lista näytti sit tältä:

• korvikset (jotku pienet jota saa käyttää koulussa, nimittäi siellä natseillaa niin ettei saa ollu roikkuvii korviksii. Mut koulun säännöistä joku toinen kerta..)
• jumppa-alusta (et sais ees jotai tehtyy silloin ku ei sateen takii millää viiti lähtee lenkille)
• lahjakortti johonki kauppaa tai sit esim manikyyrii
• dvd tai kirja

Ja en nyt täl hetkel muista mikä se viides oli sitte :) Mut toivon et saisin ton jumppa-alustan. Toivon vaa et Linda ei nyt aattele et sen pitäis mulle noi kaikki hommata, aattelin vaa et kerta se haluu mulle jotai antaa ja piti viis juttuu laittaa, et ne ois ideoita ja se vois niistä valita.

Lumisade näytti tosi hassult ku salama veti ton kuvan iha mustaks!

Mitäs muuta kerrottavaa täs ois? Viime torstaina käytii Newryssä eli Pohjois-Irlannin puolel shoppaamas jouluostokset loppuu, mun osalta siis. Ku mun piti saada loput lahjat ja kortit hommattuu et saa Suomee lähetettyy paketin. Suurimman osan perheen lahjoist olin hommannu jo aikaa sitte ku oltii Dublinis ku hostäiti oli sanonu et kannattaa silloi yrittää saada niitä jo ostettua ku ei välttämättä tuu mahollisuutta käydä ostoksilla. Mut ehittii onneks.

Meitsi shoppailemassa Debenhanmsilla

Joten sain oikeestaa melkeen kaiken tarpeellisen, ainaki kaiken mitä mun piti Suomee lähettää. Ja sit kans lahjan mun läheisimmälle kaverille täällä. Mentii nimittäi Meganin kaa Lushii ja siel myyjä sit esitteli meille kaikki mitä siel oli ja olin iha unelmissa ja oisin voinu ostaa niin paljon sieltä! Mut ostin kuitenki vaa Dashalle sellasen lahjan mis on niit jotai ihanii kylpyjuttui. Tuoksuu ja kuplii. Mut päätin et seuraavan kerran ku siellä käyn ni ostan itelleniki jotai.

Me and sis nyt sivuttai ku blogspot keksi tehä noin jostai syystä :o

Tällä viikolla varmaa käydää vielä Dundalkis Penneysil, silloin pitää hankkii sit kaikki viimesetki jutut mitä tuun tarviimaa ennen jouluu, itelle tai muille, ku en tän jälkee tuu pääsemää mihkää shoppaamaa ennen ku sit joulun jälkeisii alennusmyynteihi.

Kuunnelkaa toi, se on ihana joululaulu joka me lauletaa koulun kuoron kaa paris hommas.

It's been a long time since i came around..

Pahoittelut pitkästä hiljaisuudest. Ens alkuun oli pari kuukautta niin huono ja oikutteleva nettiyhteys etten millää jaksanu käyttää sitä toimivaa aikaa blogin kirjottamisee. Mut nyt on ollut hyvin toimiva netti jo muutaman viikon käytössä eli oon ollut vaan laiska. Mutta nyt yritän parantaa tapani! :)

Eli mitäs tänne Irlantii kuuluu? Pakko sanoa että hyvää, elämä on aika vakiintunutta. Oon ihan tyytyväinen perheesee, tuntuu et oon oikeesti osa tätä perhettä, ainaki riitelen hostsiskon kanssa sen verran paljon. ;) Ihan ku oikeen siskon! Tottakai on vaatinu aika paljon sopeutumista, eikä tää omaa perhettä ikinä voita, mutta kun tietää et asiat vois olla huonomminki. Elämä nyt ei oo hirveen mielenkiintost täällä koska iltasin ei yleensä ole paljoakaa tekemist. Normipäivänä on herätys kakskyt vaille 7, bussi tulee suunnilleen puol kahdeksalta ja oon koululla varttii yli 8. Ja illal oon kotona puol viideltä eli olkaa vaa siel Suomessa onnellisii ettette joudu aina kestämää niit varttii vaille neljän päivii.

Sitten ku oon päässy kotiin niin joko syön illallist tai käyn lenkil eka jos sää ja fiilis sallii. Mutta sopiva sää (lue: sateeton sää) ei oo mikään itsestäänselvyys täällä vihreellä saarella. Eihän se turhaa oo tunnettu vihreydestään. Ruuan tai lenkin ja ruuan jälkee pitää tiskata ja siistii keittiö hostsisarusten kaa, ku systeemi on, et se kuka kokkaa ei joudu siivoomaa vaan muut siivoaa. Sen jälkeen teen läksyt ja illalla on vuorossa datausta, päiväkirjan kirjotusta tai lukemista. Telkkaa mä katon vaa sivusilmäl ku ei saippuasarjat jaksa kiinnostaa.

Kuulostaako kiinnostavalt? Enpä aatellukaa et kuulostais. Mut ainaki osaa arvostaa niitä kertoja kun mennään jonneki tai on jotain tavallisesta poikkeavaa ohjelmaa. Mut tuntuu kyllä vähän tyhjältä ilman pianoa. Tai sitä et voi leipoa milloin lystää.

Viikonloput on sit vaihtelevii, joskus ei oo mitää ohjelmaa ja joskus on iha liikaa. Tosin useimmiten ei oo paljoo. Sunnuntaisin mulla on sellanen harrastusryhmä missä me käydään hostsiskon kanssa. Siellä tanssitaan, lauletaan ja näytellään. Ainaki yks kaveri sano et kuulostaa vähä Gleeltä, ku kerroin Fusionist. Ja kylhän se vähän sitä muistuttaa. Koko pointtina on siis että tähdätää saamaa kesäkuuks hieno esitys kasaa. Siihen tulee vissii joku about 20 laulua ja kaikkii niihin koreografiat. Ja ilmeisesti meil on joulun jälkee sellanen näytelmä, me tehää Liisa Ihmemaassa ja sitä varten pitää koe-esiintyä. Kyllä mäki varmaa yritän päästä siihen ees johonki rooliin, koska se loppuvuoden show on niin myöhää etten ehi mukaa siihen. Eli sinällää vois ajatella et turhaa käydä siel joka sunnuntai kun ei pääse esitykseen, mutta siel on hauskaa ja se on jotain tekemistä, niin ei haittaa. :)

En oo saanu otettua oikee kuvia ku en oo ajatellu tätä blogin pitämistä, mutta yritän sitäki parantaa tässä. Joten siks tulee näin tylsä postaus. Sori! Ja nyt jos pääsisin vauhtii tän blogin kaa, ni kerron sit eriksee koulusta ja mitä muuta täs nyt on melkee kolmes kuukaudes tapahtunu.

HERE I AM

Castleblayney

Joo, täällä siis ollaan piiitkän odotuksen jälkeen. Tällä hetkellä on siis kolmas kokonainen päivä menossa. Hassuu, tuntuu et oisin ollu tääl jo paljon pidemmän aikaa, ku on ehtiny tapahtuu vaikka mitä. Tai ei nyt ehkä hirveesti oo tapahtunut, mutta oon tehny paljon. Ei ole edes ollut aikaa ottaa paljon kuvia. Joten saatte tyytyä pariin kuvaan tänään. Asun siis todellakin aika peltojen keskellä, naapureita on kyllä ympärillä aika harvakseltaa. Ja autolla Castleblayneyyn eli lähimpään kaupunkiin kestää joku 10-15min. Koulu on siis siellä, mutta nuoret ei kuulemma osta vaatteitaa sieltä. Ei siellä ilmesesti oo sitten mitään hyviä kauppoja.

Paitsi että tää netti ei pelaa nyt kovin hyvin, joten mun on pitää jatkaa myöhemmin. Katotaa suostuuks se ees tätä lataamaa.

Almost there..

Enää yks kokonainen päivä Suomessa, hui! Nyt tässä vaihees tuntuu kyl tosi oudolta, nimittäin vaikka mul on ollu jo melkee vuosi aikaa totuttautuu siihen ajatuksee et oon oikeesti lähössä ja tuun olemaan siellä kauan, niin silti en oikeesti pysty käsittää sitä. En vaa tajuu etten nää mun perhettä tai kavereit ikuisuutee.Mut joo, enköhän mä sen sit älyy pikkuhiljaa ku sinne asti pääsen.

 Välil tuntuu hölmölt et halusin lähtee, mut kyl mä uskon et siit tulee hieno kokemus, josta on sit paljo hyötyy mulle tulevaisuudessa. Se vähän päivästä vaihtelee, eilen illalla olin ihan harmissani, et joudun jättämään oman elämän sivuun siks aikaa, mut tänää tuntuu taas paremmalta.

Ja tänää vihdoin aloin oikeesti pakkaamaa eli laittamaa niitä kaikkia vaatteita laukkuihin. Olin kyllä jo useemman päivän kasaillu niitä vaatteita pöydällä ja tuoleille, joten olin siis jo valkannu melkee kaikki vaatteet mitä sit loppujen lopuks otan mukaa. Lennän British Airwaysillä, joten mul saa olla yks aika iso laukku, max23kg, joka menee sit ruumaa. Sen lisäks saan ottaa käsimatkatavaralaukun, jolla on tietyt mitat ja seki saa painaa enintää 23kg, mut se pitäis ite jaksaa nostaa sinne penkkien yläpuolelle lokeroihin. Ja vielä senki lisäks saa olla semmonen joku käsilaukku, tai läppärilaukku. Eli oikeesti tosi paljon kamaa saa mukaa, joten en taida sinnepäin mennessä joutuu viel ongelmii. Kotiinpaluusta en sit lupaa mitää.

Eli en meinaa ihan noin paljon tavaraa raahata täältä Suomesta kun tossa kuvassa yllä :D

Huomenna pakkaan loppuun ja sitte keskiviikkona on herätys neljältä aamulla, ja lähtö lentokentälle vähän ennen viittä. Ekaks lennän London Heathrowlle ja siitä sit Dublinii, missä hostäiti on vastassa. En halua edes ajatella miten väsynyt tuun olemaan silloin. ;D

Ton biisin sanat sopii mulle täl hetkel niiin hyvin

Alku aina hankala

Olen siis Heidi, 17v tyttö täältä Etelä-Suomesta ja olen lähdössä lukuvuodeksi Irlantiin vaihtoon. Oon viivytellyt tän blogin tekemisen kanssa aivan uskomattoman kauan, vaikka olen jo siitä asti kun päätin lähteä vaihtoon tiennyt että haluan pitää vaihtariblogia. Mutta nyt tartuin härkää sarvista, nimittäin lähtöön on enää tasan viikko aikaa. Tai oikeastaan viikon päästä oon jo perillä siellä Emerald Islella. Ja tää on siis mun ihan ensimmäinen blogi, joten alku on vähän harjoittelua.

 Siinä näkyy Irlannin kartta, ite tuun asumaan tuolla aika pohjosessa, Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalla. Mitä nyt oon nähny kuvia ja googlen street viewillä oon tutkaillu, niin aika kivalta näyttää. Mun koti tulee olemaan aika maaseudulla, mutta koulu on siinä läheisessä pienessä kaupungissa. Isäntäperheessä on äiti ja kaksi lasta, 13v tyttö ja 11v poika. Se perhe vaikuttaa kans tosi mukavalt sen perusteella mitä oon jutskaillu sen hostäidin kanssa facebookissa. Mutta koulusta ja perheestä enemmän kuhan pääsen sinne paikan päälle.

Tollaselta siellä vissiin näyttää, jossei kaupungeissa vaan oleskele. Eli vihreää riittää. :) Tarkoitus on käyttää enimmäkseen omia kuvia, mitä mulla ei vielä tietenkää oo, joten niitä täytyy vähä odottaa.

Mutta joo, mitäs vielä kertoisin tässä ekassa postauksessa? Niin järjestönä toimii siis Explorius, jonka valitsin sen takia, että se vaikuttaa tosi luotettavalta. Ja Exploriukselle ei oteta todellakaan rajattomasti vaihtareita per vuosi, vaan esim Irlantiiki lähtee mun lisäks vaan yks toinen tyttö. Samoin mua kannusti se, että Explorius mainostaa, että se tukee aina yhen afrikkalaisen lapsen koulunkäyntiä vuoden ajan yhtä vaihtaria kohti. Eli periaatteessa me kenellä on varaa lähteä ulkomailleki opiskelemaa, autetaa myös niitä kenel ei oo välttämättä mahdollisuutta ollenkaan opiskella. Ja Irlannin valitsin siks, että halusin englanninkielisen maan, mutta jonkun vähän epätavallisemman. Ja Irlanti on siitä kiva vaihtoehto, että se on sen verran lähellä että voi myöhemminki mennä käymää siellä ilman että pankkitili tyhjenee.

Yritän tässä vielä ennen lähtöä kertoa vähän enemmän kaikista valmisteluista, mitä oon tehny ja pakkaamisesta, kuhan saan senki alotettua. Hakuprosessista ja valmennuksestakin voisin kertoa kun ehdin. Mutta paikan päällä postailen mahdollisuuksien mukaan aina kun tapahtuu jotain kertomisen arvoista.